Hellasoturin taisteluvälinevarastosta paljastui hiljattain tilkkanen Prahasta ostettua "tsekkiläistä absinttia", mikä oli valmistettu Espanjassa. Tökötillä ei ole kerrassaan mitään tekemistä alkuperäisen absintin kanssa, minkä voimin kaikki 1800-luvun keskeiset eurooppalaiset taiteilijat piirtelivät keskeiset teoksensa.
Absintti on *todella* väkevää viinaa, jossa etanoli on muhinoinut aniksen (Pimpinella anisum), fenkolin (jokin laadukas lajike monista) ja koiruohon (Artemisia absinthium) kanssa. Alkuperäistä absinttia valmistettiin tislaamalla yrttien hurmaama alkoholi useita kertoja, jolloin tuloksena oli eräänlainen viinatiiviste. Absintin juominen on rituaali, mihin tarvitaan oikean absintin ohella erityinen absinttilusikka, sokeripaloja ja jääkylmää vettä. Tuloksena on maitomainen vaaleanvihreä louche, jonka tuottamat öljyt kuulemma sysäävät nautiskelijan nerouden ja hulluuden partaalle.
Turistiabsinteilla on turha brassailla tai esittää kulturellia. Ne sopivat enintään drinkkeihin. Netti pullistelee hurjia tarinoita, joissa absinttishotin ykkösellä alas ampunut on tipahtanut maahan niille sijoilleen. Totta, mikäli joku on samalla monottanut juojaa maiharilla nivusiin. Absintti on ihan tavallista viinaa.
Matkamuistoabsintti on edukseen, jos kaapissa on tonicia - tuota baarikaappien himoittua kokottia, joka on tottunut lähtemään herrasmiehen kuin herrasmiehen matkaan. Näistä aineksista rakentuu pitkä drinkki, mikä olisi pudonnut "vanhalle sinisilmällekin", mikäli hän olisi sattunut hoipertelemaan Prahassa koneesta.
Sinatra does Prague
3 cl absinttia (70 %)
tonicia
sitruunaviipale
2 mintunlehteä
jääpaloja
Rakenna korkeaan lasiin. Sekoita. Juo. Ja anna hänelle suudelma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti