Yksi paksu pannupizza

Eräässä 1970-luvun keittokirjassa esiteltiin eksootillisten ruokien osiossa "pitsa". Kuvauksen mukaan se oli "eräänlainen italialainen piirakka". En tiedä, missä tämä lyyrikko oli käynyt pizzalla - tai oliko missään - mutta jos hän olisi tiennyt jotakin pannupizzan olemassaolosta, hän olisi tyytynyt nyökkäilemään asiantuntevasti.

Pannupizza on eräänlainen piirakka. Mutta paljon parempi.

Mehevän ja herkullisen pannupizzan salaisuus on pohjassa. Sen valmistaminen on naurettavan helppoa. Täytteiden osalta tuli on vapaa, mutta tomaattikastike ja juusto ovat pakollisia elementtejä. Muita täytteitä saa olla 2-3, sillä pannupizzan ei kuulu olla mikään seitsemän täytteen darrafantasia.


Yksi paksu pannupizza

pohja:
3,5 dl pizzajauhoja
1/2 hiiva
2,5 dl vettä
1 tl sormisuolaa
1 tl sokeria
2 rkl oliiviöljyä

täytteet:
200 g korppukinkkua
1 dl paseerattua tomaattia
2 palloa mozzarellaa
1/2 Aura-juusto

Mittaa kulhoon 2,5 dl kädenlämpöistä vettä ja murenna hiiva joukkoon. Sekoita sormin, kunnes hiiva on liuennut. Lisää jauhoja 1 dl kerrallaan ja sekoita aina tasaiseksi. Taikinan kuuluu jäädä löysäksi ja tahmeaksi, eli sellaiseksi, jonka kaulitsimisesta ei tulisi muuta kuin hermoromahdus. Lorauta taikinan päälle oliiviöljy ja kallistele kulhoa niin, että öljyä joutuu joka puolelle. Anna kohota liinan alla tai uunin kohotustoiminnon avustamana kaksinkertaiseksi. Tunti siinä saattaa mennä.

Laita mozzarellapallot valumaan lävikköön ja kuivaa kinkut talouspaperilla, jos kosteutta on paljon. Pannupizzan täytteiden tulee olla kuivia, jotta lopputuloksena ei ole pataruoka. Siivuta kuivatut mozzarellat mahdollisimman ohuiksi ja silppua kinkku pieneksi.

Kun taikina on kohonnut, kasta ruokalusikka vehnäjauhoon ja irroittele taikina kulhon reunoista. Kumoa taikina 28-senttiä halkaisijaltaan olevalle teflonvuoalle. Tasoittele se jauhotetulla lusikalla pohjan kokoiseksi. Käytä kuitenkin jauhoa niin vähän kuin mahdollista, äläkä kaada sitä taikinan päälle. Pursota paseerattu tomaatti pohjalle ja levittele lusikalla. Lisää kinkut ja murennettu Aura-juusto. Peittele mozzarellasiivuilla.

Paista kiertoilmalla 210 asteessa noin 15 minuuttia, tai kunnes reunat alkavat reilusti tummua ja juusto kuplia. Tavallisessa uunissa sopiva lämpötila löytynee 225-250 asteen väliltä.

Hullunhyvät juustohunajatomaatit

Huoltokorsussa voi olla aika ajoin vajausta yhdestä sun toisesta, mutta juustossa löytyy. Lokerossa tekeytyy usein puolenkin tusinaa erilaista juustonkimpaletta. Joskus varastot kannattaa siivota, eikä kesäaikaan ole parempaa tapaa kadottaa juustoja, kuin täyttää niillä tomaatteja.

Tämän mehukkaan herkun tarkkoja ainesmääriä on hankala ilmoittaa, koska se riippuu tomaattien määrästä. Yhdestä mozzarellapallosta piisaa täytettä ainakin neljään tomaatinpuolikkaaseen, Aura-juustokimpaleesta kuuteen.


Hullunhyvät juustohunajatomaatit

isoja kypsiä tomaatteja (3 per nälkäinen)
sulavia juustoja (sinihome, mozzarella, vuohenjuusto, Koskenlaskija, rakletti yms.)
aromikasta juustoraastetta
juoksevaa tummaa hunajaa

Halkaise tomaatit terävällä veitsellä kahtia poikittaissuuntaisesti. Kaiverra sisukset ulos teelusikalla, mutta varo, ettet kaiverra pohjaa puhki. Täytä tomaatinpuolikkaat juustoilla ja puserra päälle lurahdus (eli puoli ruokalusikallista) hunajaa. Ripottele pinnalle juustoraastetta.

Grillaa tomaatteja ylävastuksen alla tosi kuumalla viitisen minuuttia tai kunnes juusto on sulanut. Vähennä lämpöä ja anna kypsentyä vielä kymmenisen minuuttia. Anna tomaattien jäähtyä kunnolla ennen syömistä. Tulikuuma tomaatti on hirvittävä huulimiina.

Mehukkaiden tomaattien kanssa maistuu kuiva ja kivikkoisen hapokas valkoviini, kuten varsin omalaatuinen kreikkalainen Assyrtiko.

Mojovaa mozzapizzaa

Kun suuret ikäluokat keksivät nuoruudessaan peltipitsan, ei paluuta entiseen ollut. Kotibileet aravarivarissa, tomaatti-jauhelihapitsaa, rytmikästä diskomusiikkia, sammareita, Egri Bikaveria, tupakointia olohuoneessa, greippikossua ja kaarituellisia rintaliivejä. Sellaisten bakkanaalien jälkihuumassa suurin osa meistä 1970-luvun lapsista sai alkunsa.

Yllättävän moni tekee peltipitsaa yhä samalla metodilla kuin vanhempansa. Tomaattia, juustoa, kuutta muuta täytettä ja uuniin. Tulee tuhti kaakku, jonka tunnistaa pitsaksi, koska kokki väittää niin.

Tämä helpohko resepti muuttaa käsitykseksi kotitekoisesta pitsasta ikuisiksi ajoiksi. Menestyksen salaisuus piilee taikinassa; sen kohoamisen on onnistuttava.



Melko mojovat mozzapizzat
(4 yksikköä)


pohja:
5 dl Myllyn Paras -pizzajauhoja
1/2 pkt hiivaa
2 dl kädenlämpöistä vettä
3 reilua lorausta oliiviöljyä

Täyte:
4 mozzarellaa (á 200 g)
4 rkl tomaattipyrettä
4 voinokaretta
50 g tuoretta persiljaa
oliiviöljyä

Sekoita kulhossa vesi ja siihen murennettu hiiva. Lisää jauhot ja kolme reilua lorausta oliiviöljyä. Dippaa kuiva ruokalusikka vehnäjauhoon ja sekoita taikina voimaa säästämättä kimmoisaksi. Vaivaa loput käsin. Jos tahmaa sormiin, lisää vehnäjauhoja kunnes taikina pysyy irti kädestä. Peitä ilmatiiviisti muovikelmulla ja laita kulho keittiöaltaaseen. Tulppa pohjaan ja lämmintä vettä altaaseen, kunnes kulho alkaa kellua. Anna taikinan kohota tunti, minkä aikana sen tulisi kaksinkertaistua.

Jauhota käsi ja vaivaa taikina kimmoisaksi. Puristele niin kauan, että ilmakuplat eivät enää poksahtele taikinassa. Jaa taikina neljään osaan ja pyörittele ne palloiksi. Läiskäytä yksi pallo keskelle kovalla alustalla olevaa leivinpaperia ja painele jauhotetulla kämmenellä litteäksi pyöryläksi. Ala sen jälkeen ohentaa pohjaa keskeltä kohti reunoja kämmenpohjalla painaen. Pohjasta ei ole tarkoitus tulla niin ohut kuin mahdollista, semmoinen sopiva. Jätä taikinan reunus miespeukalon paksuiseksi.

Anna mozzarellan valua hetki lävikössä. Levitä taikinan pohjalle ruokalusikallinen tomaattipyrettä. Revi yksi mozzarellapallo täytteeksi ja livauta keskelle voinokare. Lirauta päälle noin ruokalusikallinen oliiviöljyä ja ripaus persiljaa. Täytä loput kolme samoin. Samalle pellille mahtunee kaksi pizzaa.

Paista 225 asteessa keskitasolla 15 minuuttia tai kunnes reunat alkavat ruskistua. Anna jäähtyä pellillä kymmenisen minuuttia ennen ahmintaa.

Sivistynyt ihminen ei juo pizzan kyytipoikana viiniä, sillä pizzan kanssa ainoa mahdollinen juoma on olut, vaikka sitten alkoholiton. Yksi parhaista suomalaisista pizzaoluista on Kukko Pils (5,5 %).