Kaikissa kunnon mafialeffoissa on kohtaus, jossa perheen uskollinen soturi Frankie tai Dino tai Sonny tuo suvun kantamammalle jotakin herkkua korttelin paikallisesta. Jos mamman maaru kurnii, saa tuo 160-kiloinen kiharatukkainen torpedo välittömästi ison märän pusun poskelle, mikäli hän on tajunnut tuoda pekonicalzoneja.
"Listen Sonny boy, there are three kinds of people in the world. The ones with guns, the ones without them and the ones with guns and calzones."
Pekonicalzonet
(noin 18 kpl)
taikina:
10 dl pizzajauhoja
5 dl vettä
1 hiiva
2 tl sokeria
2 tl suolaa
loraus öljyä
täyte:
1 tlk sakeaa tomaattimurskaa (kuten Mutti)
2 pkt pekonia
400 g emmentalraastetta
Mittaa suureen kulhoon 5 dl kädenlämpöistä vettä. Murenna hiivaa sekaan ja sekoita sormin niin kauan, että se on täysin liuennut. Lisää sokeri, suola ja kunnon loraus öljyä. Lisää jauhot sekaan vähitellen ja vaivaa vällillä, kunnes taikina on kimmoisaa. Anna kohota lämpöisessä paikassa tai ainakin liinan alla huoneenlämmössä noin tunnin ajan.
Kun taikina on noussut, vaivaa siitä ilmakuplat pois. Lisää sen verran jauhoja, ettei taikina jää sormiin kiinni. Ota taikinasta pienen omenan kokoinen pallo ja kaulitse se mahdollisimman ohueksi ja pyöreäksi. Levitä ylemmälle puolikkaalle ruokalusikallinen tomaattimurskaa, mutta jätä reunoihin noin puolen sentin puhdas reunus. Töpöttele yksi pieneksi siivutettu pekoninsiivu riviksi tomaattikastikkeen keskelle. Laita päälle reilu hyppysellinen juustoraastetta.
Käännä taikinan puhdas alapuoli ylemmän päälle ja venyttele sitä reunoista niin, että saumat menevät tasan. Painele calzonen ulkoreunasta saumakohdan päältä parilla sormella kerran edestakaisin, jotta sauma sulkeutuu. Ujuta alle pitkä ja ohut lasta ja siirrä calzone uunipellille. Yhdelle pellille mahtuu noin kuusi calzonea.
Paista calzoneja 240-asteisessa kiertoilmauunissa kymmenen minuuttia ja anna hetki jäähtyä ennen tarjoilua (sillä tomaattimurska on tappavan kuumaa). Calzonet voi myös puolittaa keskeltä, jos haluaa niistä käteviä kahden haukkauksen suupaloja.
