Kahdesta vastentahtoisesta kansasta kokoon taiteltu Belgia on tunnettu lähinnä tarpeettoman kalliilla EU-byrokratialla turvotetusta pääkaupungista, nopeista pyöräilijöistä, kammottavasta trappistioluesta, keskinkertaista tympeämmästä jalkapallosta ja lämpimistä vohveleista. Suosin kotioloissa viimeiseksi mainittuja. Yleisin virhe vohvelinpaistossa on taikina. Suomessa vallitsee kummallinen käsitys, että vohvelit paistetaan hiukan tavallista paksummasta lettutaikinasta. Toki se näinkin onnistuu: tuloksena on vohvelinmuotoisia, kuivahkoja lettuja. Mutta jos haluaa kuohkeita, rapeita ja jäähdyttyään keksimäisen rouskuvia vohveleita, kannattaa luottaa galetteihin. Vohveliraudan puuttuminen on huono tekosyy: soivia pelejä saa esimerkiksi lähimmästä autotarviketavaratalosta reilusti alle kympillä.
Belgialaiset jaottelevat vohvelit kolmeen luokkaan: brysseliläisiin, liegeläisiin ja galetteihin. Viimeksi mainitut ovat Justine-tädin vastaisku pikkuleivillään leveilevälle Hanna-tädille.
Galettes
(kuutisen kappaletta)
3 isoa munaa
1/2 dl punaista maitoa
125 g voita
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
Riko kananmunat kulhoon ja nostele haarukalla nippa nappa sekaisin. Lisää maito ja sokeri, sekoita. Lisää mikrossa pehmitetty voi (1 min / 640 W) ja jauhot. Sekoita voimaa säästämättä tasaiseksi taikinaksi.
Lämmitä (puhdas!) vohvelirauta kuumimmalle. Annostele alatason keskelle kolme reilua ruokalusikallista taikinaa. Älä käytä paistorasvaa. Paina raudan kansi kiinni ja anna paistua nelisen minuuttia tai kunnes vohveli on kauniin ruskea.
Nostele vohvelit jäähtymään uunipellin päälle olevalle ritilälle. Syö sellaisenaan kylmän maidon kyydittämänä tai jäätelön kera. Jätä syömättä jääneet herttaruudut avoimeen kuppiin, Seuraavana päivänä ne ovat muuttuneet rapeiksi pikkuleiviksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti