Panimosta pamahtaa: Iisalmi Pale Ale

Olen melko täysin menettänyt uskoni kotimaisten panimojen markettioluisiin. Samaa kuraa pikkuisen erilaisessa kannussa. Koska maksan olueni itse, en tietysti jokaista uutuutta viitsi maistaa. Viimeksi kunnon sävärit antoi nokialainen Keisari 66.

Paahdoin päivänä muutamana marketin vihannesosastolta kovaa kyytiä kohti meijerihyllyä. Olutosaston kulmille oli aseteltu kekoon oivallisen oloisia oranssisia oluttölkkejä. Niissä luki isoin pölkkykirjasimin IPA. Ei meikäläinen pääse semmoisesta miinakentästä ohitse osumaa ottamatta, joten koppasin kärryyn kaksi tölkkiä.

Kassajonossa olut paljastui Olvin IPAksi. Iisalmi Pale Ale. Hymähdin happamasti, mutta onhan tuo toisaalta markkinointispedeltä ihan sympaattinen idea. Supisuomalainen versio IPAsta - oluista pyhimmästä - nosti kuitenkin päällimmäiseksi tunteeksi pelon. Ei tämä voi toimia.

Maistelussa kaikki pelot osoittautuivat turhaksi. Iisalmi Pale Ale tuoksuu ipamaisen kukkaiselta, apilaisen makealta ja ehkä pikkuisen maltaiseltakin. Suorastaan pippurisen ryhdikäs maku ottaa maistelijasta kaulaotteen heti. Humalainen sinfonia vyöryy suussa leveänä ja kippuraisen kitkeränä. Ihmenelosina ovat Mosaic, Galaxy, Comet ja Saphir, jotka suihkivat makuhermoston läpi sellaisella voimalla, ettei tätä ole kotimaiseksi hyllykolmoseksi millään uskoa. Jälkimaku on pitkä, kuiva ja hapan, joskin siinä aistii rahtusen vetisyyttä - sekin vain terveenä muistutuksena hyvän oluen tärkeimmästä raaka-aineesta.

Olvin IPA palauttaa uskoa tehdasoluisiin. Käsityöoluiden rynnistyksellä on varmasti ollut vaikutuksensa koekeitoissa, mutta hyvin te siellä Iisalmessa kyllä panette!

Panimo:  Olvi
Tyyppi: IPA
Vääntöä: 4,7 % 
Hinta: 2,65 € / 0,5 l (Citymarket Länsikeskus) 
Kolmella sanalla: Vei sanat suustani.

Herra Lindström, otaksun?

Kotiruoka.

Sana, jonka vähättely on tietyissä piireissä muodikasta. Mutta menepä jututtamaan ketä tahansa keittiömestaria, joka loihtii aterioita vuorineuvoksille ja muille isoille herroille, joilla on varaa tilata ihan mitä tahansa. Mitäpä ne pojat valkoisissaan haluavat? Silakoita, maksaa, pottumuusia ja lindströminpihvejä. Ja maksavat saman hinnan kuin haute cuisinen viimeisimmistä kotkotuksista, koska pieteetillä laitettu suomalainen kotiruoka on vähintään yhtä hyvää.


Lindströminbiffit

1 kg naudan jauhelihaa
500 g säilöttyjä punajuurikuutioita
2 dl kermaviiliä
3 munaa 
1 pss ranskalaista sipulikeittoa
1 dl korppujauhoa 
1 tl suolaa

Kumoa punajuuret lävikköön ja huljuttele kuiviksi. Kaada suureen kulhoon ja muusaa pienemmäksi survimella tai vastaavalla astalolla. Lisää jauheliha ja muut ainekset. Vaivaa kourimalla kimmoisaksi taikinaksi.

Muotoile taikinasta kämmentesi välissä noin kämmenen kokoisia pihvejä ja asettele ne leivinpaperille. Jos haluat oikein pyöreitä, ota teräväreunainen muovimuki ja paina se alassuin leivinpaperille laitetun pihvin keskelle. Kierrä mukia muutaman kerran edestakaisin ja siivoa sormella yli jäävät taikinat takaisin kulhoon. Valmiin pihvin voit siirtää mukin avulla sopivaan kohtaan, jolloin saat pihvit tiiviisti pellille.

Paista 225-asteisessa uunissa keskitasolla 20 minuuttia. Syö muusin tai hunajaisten uunijuuresten kera.

Helppoa kuin leivän teko

Leivän leipominen ei välttämättä vaadi 400 neliömetrin pohjalaistaloa ja pahasuista akkaa. Oma sähköuunisi riittää. Päinvastoin kuin kuvitellaan, leivän leipominen voi olla sekä nopeaa että vaivatonta. Eikä tarvinne korostaa, millaisen vaikutuksen leivän pyöräyttämisellä teet esimerkiksi yövieraisiin. Saati yövieraaseen.

Tämä resepti on muunnelma irlantilaisesta soodaleivästä, jonka voimin on käyty päin sortajaa vuosisatoja. Irlantilaisessa versiossa käytetään piimää ja ruokasoodaa, jolloin siitä tulee hiukan hapan ja kirpeä. Tästä tulee lempeä ja mehevä.


Lämpimäinen

7 dl rouheisia sämpyläjauhoja
2 dl ranskankermaa
2 dl vettä
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa

Kaada kaikki ainekset suureen kulhoon. Sekoita lusikalla taikinaksi ja puristele käsin tahmeaksi mutta kimmoisaksi palloksi. Kumoa taikina leivinpaperille uunipellin päälle ja painele taikinaa hieman kasaan, sillä se paisuu uunissa. Muotoile suurinpiirtein pyöreäksi leiväksi ja vedä lopuksi jauhoon dipatulla ruokaveitsellä risti leivän reunasta reunaan. Veitsen pitäisi upota noin puoleen väliin taikinaa. (Tämä ei ole mikään katolilaisten siunaustemppu, vaan aiheuttaa sen, että leipä kypsyy myös sisältä.)

Paista leipää 225-asteisen uunin alatasolla 35 minuuttia tai kunnes leipä on kohonnut ja tummanruskea. Kypsää leipää pohjaan napauttaessa kuuluu kumea ääni. Anna leivän jäähtyä leikkuulaudalla kymmenisen minuuttia. Leipää on helpompi leikata oikein ohuiksi siivuiksi, kun sen leikkaa ensin puoliksi ja siivuttaa poikittain.